Rehellisiä mielipiteitä

Björn Wahlroos ja Suomen tulevaisuus

Ensinnä haluaisin Björn Wahloosin opiskelevan mitä tarkoittaa jälkiteollinen yhteiskunta. Sama koskee tämän kirjoituksen lukijoita. Minusta on kohtuullista olettaa, että talouskeskusteluun osallistuvat osaavat edes peruskoulun oppimäärän.

Olennaista on ymmärtää, että Yhdysvallat siirtyi jälkiteolliseen yhteiskuntaan joskus 1950-luvulla tämän kaavion perusteella. Käsittääkseni sama tapahtui Suomessa 1980-luvulla. Joten nykyään "teollisuusmaa" ei tarkoita Yhdysvaltoja vaan Kiinaa.

Tästä näkökulmasta katsottuna se, että teollisuuden poistot ylittävät investoinnit on vain osa luonnollista kehityskulkua. Isompi ongelma on se, että Suomen elinkeinoelämä ja poliittinen johto tuntuu jähmettyneen jonnekin 1950-70 -luvuille kuvitellen edelleen, että hyvinvoinnin kasvu voi Suomessa nojautua teollisuuteen.

Todellisuudessa teollisuuden tuoma hyvinvoinnin kasvu on itseasiassa teollisen vallankumouksen synnyttämää talouskasvua. Teollinen vallankumous kasvatti tuottavuutta useita kertaluokkia, mistä seurasi valtaisa talouskasvu ja sen tuottama materiaalisen hyvinvoinnin kasvu. Mutta kaikki päättyy aikanaan ja teollinen vallankumous on Suomessa ohi. Niinpä nyt on kysyttävä "Mitä seuravaksi?"

Yksi ajatus on, että voidaan jatkaa vanhalla kasvu-uralla, koska aina tulee uusia teknisiä vallankumouksia. Tästä on kuitenkin myös eriäviä mielipiteitä. Ehkä on vain sopeuduttava ssiihen, että olemme S-käyrän loppupäässä eikä taloutta voi enää rakentaa kasvun varaan.

Asiaa voi myös tarkastella lisäarvon ja korkean jalostusasteen näkökulmasta. Tuotannon on koko ajan siirryttävä korkeamman jalostusasteen ja siten suuremman lisäarvon omaaviin tuotteisiin. Jos joku maa jää paikoilleen, tulevat muut maat takaa ohi ja maan elintaso taantuu näiden tasolle. Ongelma vain on, mitä jää jäljelle, kun Kiinassa tuotetaan iPhoneja, jotka ovat monimutkaisimpia ihmiskunnan kehittämiä tuotteita. Yhdysvaltain vastaus tähän on rahatalous ja FIRE eli Finance, Insurance, Real Estate, joka on ollut USAn talouden veturi jo pitkän aikaa.

Somen ongelma on se, että taloudessa on keskitytty perusteollisuuteen eikä pysytty muiden Länsi-Euroopan maiden mukana talouden kehityksessä. Niinpä Suomi on lipumassa Itä-Euroopan maiden joukkoon. Ei siis ole mikään ihme, että lupaavimmat kyvyt häipyvät maasta.

Palatakseni globaaliin kehitykseen, Kiinan talouskasvun viimeaikainen köhiminen on selvä merkki siitä, että sielläkin teollinen vallankumous on saavuttamassa päätepisteensä. Onneksi vielä on olemassa maatalousvaltioita, joita teollinen vallankumous ei ole saavuttanut. Seuraava maailmantalouden kasvun moottori tuleekin olemaan Afrikan teollistuminen. Siinä valossa Wahlroosin ehdotus kehitysavun lopettamisesta tuntuu mielettömältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Tuulivoima on vihreiden menoautomaatti. Se on jälkiteollinen rojekti. Se maksaa kansalle 200 miljoonaa vuodessa.

Eiköhän luovuta niin kalliista rojektista.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kiinalaiset omistavat jo lähes puolet Afrikasta. Afrikassa toimii yli 2 000 kiinalaista yritystä jotka investoivat yli $20 miljardia vuosittain Afrikan maissa satamiin, rautateihin, infrastruktuurin parantamiseen, tehtaisiin, kaivoksiin, öljyteollisuuteen etc.

Kiinalaiset itse väittävät olevansa Afrikassa, pelastamassa afrikkalaiset köyhyydestä ja nälästä, kouluttamassa ja opettamassa afrikalaisia valtioita selviytymään itsenäisesti eteenpäin.

Nyt länsimaalaisten on vain päätettävä ovatko kiinalaiset Afrikassa jalon tavoitteen takia vai ryöstämässä Afrikan rikkaudet omiin tarpeisiinsa ja hyödyntämässä halpaa työvoimaa ?

Wahlroos saattaa olla oikeassa Suomen kehitysavun merkityksestä, kun kehitysapu on lähinnä uutisoitu konkreettisella tasolla kuivakäymälöiden vientinä.

Pekka Iiskonmaki

#2
Kiina on jo vahvasti Ukrainassa. Sehän tarkoittaa, että Kiina on Venäjän itä ja -länsipuolella voimakkaasti läsnä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olisin jotakuinkin varma, että BW tuntee käsitteen " jälkiteollinen yhteiskunta " siinä missä Auterokin. Tämä pisti silmään jo avauskappaleessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Saattaapa tuntea, mutta on olevinaan huolissaan siitä, että "Suomen teollistuminen voi olla tiensä päässä..."

Kyllä se oli tiensä päässä puoli vuosisataa sitten. Minä kävin kouluni Nokialla, maailman teollistuneimmassa kunnassa, ja opiskelin Tampereella. Pelkästään näistä kahdesta kunnasta on sen jälkeen kadonnut kymmeniä tuhansia sekundaaristen elinkeinojen työpaikkoja, mutta sanat Tampere ja Nokia eivät liene ihan tuntemattomia informaatio- ja palveluyhteiskunnasta tietäville.

Seppo Korppoo

Kaikkein olennaista on kuitenkin se, että Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua ja lisää työpaikkoja.

Suomen voi nykykriisistä pelastaa vain pk-sektori: Se nimittäin luo uusista työpaikoista 90%, työllistää 2/3 yrityspuolen ihmisistä, sillä on parhaat uudet ideat ja se vastaa yli puolesta BKTsta.

Toisaalta suurteollisuus on jo hylännyt Suomen ja sen työntekijöitten määrä täällä vähenee.

Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä pk-sektoria lyödään kuin vierasta sikaa:

Se on järkyttävällä tavalla heitetty ulos Kilpailukyky-neuvottelusita, pk-sektroilla kriittisen tärkeätä paikallista sopimista ei tule, sektori verotetaan kuralle ja kilpailukyvyttömäksi.

On vielä muistettava, että jopa ja jopa nakkikioskimme joutuu suoraan kilpailuun kansainvälisten veroparatiisi-firmojen kanssa, kuten McDonald's, Burger King, etc.

Siispä nyt on kiireesti laittava pk-puolen ongelmat kuntoon!

Seppo Korppoo, 28 vuotta pk-vientiyrittäjänä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

BW:n ulostulossa lienee tarkoitushakuista herättämisen halua. Tietysti pankkiirille teolliset investoinnit, joita pankki pääsee rahoittamaan, ovat aina kaiken a&o. Mutta on turha seurata vain teollisten investointien suhdetta poistoihin, koska talouselämälle on oleellista ennen kaikkea se kuinka paljon investointien tuotto on pääomasijoitukseen nähden. Jos Suomen teollisuus on pystnyt säästämään olemalla investoimattta ja keskittymällä tahkomaan rahaa jo poistetuilla koneilla, se on monen yksittäisen PK-yrityksen kannalta kaikkein paras tapa toimia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvin sanottu, ei jäänyt itselle mitään sanottavaa.

Pekka Iiskonmaki

Miksi muuten haluat pitää ennakkosensuuria, koska voit poistaa ei vihreät kommentit?

Toimituksen poiminnat